Kevään ekat ulkotreenit

Perusasentoon

Paikkamakuuseen

Seisomista seuraamisen yhteydessä

Luoksetulo

Seuraamista (Joo, käsi pois taskusta!)

Pysähdys

"Hauku!"

Ja leikkimään

En edes huomannut, että mulla meni käsi taskuun noissa seuraamisissa. En mie sisällä oo kyllä kättä taskuun pannut. En tiiä, tuliko lie jotenkin epävarma olo tai jotain. Ulkona seisominen seuraamisen yhteydessä oli Tillille vaikeampaa kuin sisällä. Ylimääräisiä askelia tuli.

Mukava päivä oli kyllä kaikin puolin. Paitsi sitten illalla kun menin katsomaan, miten meidän yksi rottavanhus voi, kun se on alkanut laihtumaan. Otin sen normaalisti syliin niin sehän kävi tosissaan mun kimppuun. Yksikään rotta ei ole mua ennen purrut, ja nyt tuo puri mulle monen monta vekkiä molempiin käsiin. Oikea käsi on turvoksissa, ja etusormissa on kivuliaat jälet, nii en voi käyttää nyt kuin nimetöntä, pikkurilliä ja peukaloa molemmissa käsissä. Mitenhän mä sitä enää uskallan käsitellä... Tai rottia ylipäätään. Tais jäädä kammo. En ensin edes tajunnut, että se puree. Huhhuh. No itkuhan mulla tuli, koska säikähdin niin paljon ja on se muutenkin kamalaa, että oma rotta käy tuollalailla kiinni. Kun vielä edellisenä päivänä se oli ollut mulla ihan normaalisti olkapäällä ja sylissä. Kyllä mie sille tänään puhisin, että menit sitten puremaan kättä, joka sua ruokkii...

Uusia leluja ja kuulumisia

Patu ja uusi aktivointilelu
Tilli ja uusi aktivointilelu

Tuossa ylhäällä linkit videoihin, jossa sesset kokeilee ensikerran uutta aktivointilelua. :) Patu on jo nyt aika hyvä, ja Tillikin on alkanut oppimaan. Kuten huomaa, alussa Tilli hieman häslää.
Leluilla leikin lisäksi ollaan tänään treenattu taas vähän TOKO-liikkeitä eteenpäin. Patun kanssa ei treenattu, tyttö leikki sen aikaa namipallolla. Tillin kanssa treenattiin perusasentoa, seuraamista, seisomista seuraamisen yhteydessä, luoksetuloa ja maahanmenoa seuraamisen yhteydessä. Maahanmeno onnistui, vaikkakin pienellä avustuksella. Ottaen huomioon, että se oli ensimmäinen kerta kun tuo liike tehtiin. Kohtapa ollaan siinä vaiheessa, ettei tarvi enää kun estehyppy opetella niin ollaan valmiita mölleihin. Vaikka tottakai paikkamakuuta täytyy vielä harjotella, ja PALJON.

Kunhan tuo meidän harjotuskenttä kuivaa, niin päästään sinne treenaan. Ja saadaan otettua kuvia/videotakin.
Saapa nähdä, jää varmaan meidän Koiran päivän match show välistä. Patu ei ole nyt oikein siinä kunnossa. Turkki on harmaa, eikä sitä paljoa edes ole. Enkä viiti stressata sitä, jos se on kipeä. Onhan se pirteä, mutta turkista ja ruokahalusta huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. Ruuasta jättää aina puolet syömättä, selkäranka ja lonkkaluut tuntuu... Olis jo toukokuu niin päästäis sinne Akuuttiin. Jotenki sitä vaan syyttää itteensä kun toinen on kipeä. Syötänkö väärin, liian vähän, vääränlaista ravintoa? Molemmat syö sekä punasta että valkosta lihaa vaihtelevasti, ja kaverina aina joko nappulaa tai jotain riisiseosta, ja lisukkeena piimää. Kalaa pitäisi antaa enemmän. Vitamiinilisää pitäis ostaa varmaan, tai en tiedä. Kamala stressi tämän asian kanssa.
Kemkon mätsäri ois 5.5, mennään varmaan Tillin kanssa jos Patu ei oo kunnossa. Jos uskallan. Tilli saattaa pelätä liiaksi, mutta niin. Sehän on vain harjoitusta, ei arka koira rohkaistu ilman kokemusta.

Kyllä mielessä on suuret myllerrykset tällä hetkellä.

Pikkutyttö sairastaa

Endometriittihän Patulta taas löytyi. Antibioottikuuri ja enskuussa mennään Akuuttiin tarkastukseen. Silloin otetaan verikokeita ja katotaan sydän. Tuossa se nyt sängyllä pieni nukkuu. Huoli on suuri, vaikkei muut näe samaa kuin minä. Patu kun ei kipua näytä, niin sen näkee vain pienistä merkeistä ettei kaikki ole kunnossa. Tilli on alkanut syrjimäänkin sitä, ja yrittää estää Patua pääsemästä makkariin. Välillä se pyörii Patun ympärillä ja urisee/pörisee/vinkuu. Sekin kertoo jo paljon.

Toivotaan nyt, että endometriitistä päästään ja sydän olisi terve. Tänään on ruokana kaura-riisiä, kalkkunaa ja piimää. Toivottavasti tytölle maistuu. Pitäisi vitamiinilisääkin ostaa, kun vanhalla koiralla sen tarve lisääntyy. Huhhuh. On tämä masentavaa aikaa ollut tämä alku vuosi. Ensin kuoli ystäväni ihana cairnterrieri tuntemattomasta syystä, sitten kuoli meiltä kaksi rottaa, sitten kuoli vanhempieni 10-vuotias nöffinarttu, nyt meidän vanhin rotta tekee kuolemaa, ja sen kaverilla on kasvain, ja Patukin päätti alkaa sairastamaan. Onhan tää jo aika melkosta. Jos Tillille vielä tulee jotain, niin pieksen.

Treeniä ja huolia

Tänään alettiin opettelemaan Tillin kanssa uutta temppua - mangustia! :) Varmaan kaikki arvaa, mistä on kyse. Noh, Tilli päättikin että seistään nyt kunnolla niillä takajaloilla. Todella nopeaa äkkäsi, mistä on kyse ja tasapainotteli takajaloillansa oikein hienosti.
Toko-liikkeissä treenattiin tälläkertaa vain perusasentoa, seuruuta, seisomista seuraamisen yhteydessä ja luoksetuloa edestä sivulle. Perusasento hipoo jo täydellisyyttä, seuraaminenkin meni erittäin mallikkaasti(lienee lohipyöryköillä osuutta asiaan), ja seisominen seuraamisen yhteydessä täys kymppi. En muuten ole koskaan tuota sille edes opettanut, kerran vain kokeilin että sanompa paikalla-käskyn ja jatkan itse matkaa. Pysähtyy kuin seinään joka kerta! Luoksetulossa se eteen pysähtyminen on oikein mallikas, mutta siitä sivulle tulo on vähän hakusessa.
Enskerralla treenataan siis paikkamakuuta, luoksetuloa ja perusasentoa. Treenien lopuksi leikittiin namien etsintää.

Patun kanssa ei tänään treenattu, koska tyttö on ollut aika vaisuna pari päivää. Ruoka ei maistu niinkuin normaalisti, juo paljon ja nukkuu sitäkin enemmän. Lääkäriinmeno edessä jos tää vielä jatkuu/pahenee. Että ei olis Patulle nappulat palkkana kelvanneet.. Mutta muuten olen Patua huomioinut - hellinyt ja harjannut kun se siitä niin pitää. Polte rinnassa on kova, kun pelottaa pienen puolesta. Äitini sanoi eilen puhelimessa, että älä vielä stressaa. Mutta kun ei voi olla stressaamatta jos tämä jatkuu.

Kevättä tassuissa

Aurinko paistaa, lumi sulaa ja koirien tassut ja vatsa muuttuvat ruskeaksi. Lapaset voi jättää pois ja lenkit ovat leppoisampia. Mitä tämä kevät tietää? No kunnon treeniä treeniä!

Patun on aika valmistautua missikisoihin ja siinä samalla muistella, miten TOKO:n alokasliikkeet menikään. Ja kun tuo meidän treenikenttä sulaa, on aika opetella se estehyppykin. Kunhan löytää sopivan esteen jostain. Tillin kanssa treenataan samaisia alokasliikkeitä ja siinä samassa arkitottelevaisuutta. Kontakti on hyvä, mutta vielä pitää petrata. Tänään lenkillä se kyllä huomasi ottaa kontaktia heti kun tuli vastaan joku epäilyttävä asia. Harmi vain, ettei minulla ollut palkkana muuta kuin kehu ja rapsutus - onneksi se tälläkertaa riitti. Koirien ohitukset meni vähän niin ja näin. Ensimmäisellä kerralla koirat ottivat kontaktin ja häärivät siinä minun ympärillä. Toisella kerralla Tilli näki koiran vain vilaukselta, eikä jaksanut reagoida - toki erittäin paljon kiitosta siitä. Siinä samassa tulikin snautseri vastaan. Noh, koirat ehti kiihtyä ja Patu aloitti innostushaukkunsa. Onneksi räskytys loppui lyhyeen ja molemmat rauhottuivat nopeasti. Ei se tietenkään riitä, mutta hyvä sekin. Pitänee kirjottaa ulko-oveen lappu "MUISTA NAMIPALAT", niin päästäisiin joskus eteenpäin tämän asian kanssa.

Tämän päivän ohjelmassa on perus alokasluokan liikkeiden treenaaminen, johon kuuluu maahanmenon vahvistamista molempien koirien osalta. Seuraamista pitää Tillin kanssa petrata, ettei se enää jätättäis liiaksi. Toko-liikkeiden lisäksi opetellaan muutamaa hauskaa temppua, johon kuuluu mm. kumarrus ja pystyssä istuminen(mangusti). Minulla on sellainen temppukirja, jossa on paljon hyödyllisiä ohjeita koiran koulutukseen ja temputukseen. Suosittelen. Kirjan nimi on Pieni koiratemppukirja, ja sen on kirjoittanut Gerilyn J. Bielakiewicz.

Niin, kuten olette jo varmaan huomanneet, tästälähtien kirjoittajana toimii sessujen emäntä. Ei riitä tarpeeksi mielikuvitus tuohon koirien juttujen kirjottamiseen. :D TOKO-kuulumisia - sivu lähtee tämän vuoksi pois.

Oikein puuhakasta kevättä!

Jännitystä elämään

Minä inhoan pyöräilijöitä. Surisevat ja vilahtavat ohi röyhkeästi. Varon myös ihmisiä, jotka juoksevat perässä tai kohti. Tai ne kamalat kärryt, jossa ihmiset kuljettavat pentujaan. Isot sillat, joiden ali suuret, äänekkäät autot vilahtelevat - se se vasta friikkiä on. En myöskään pidä linnuista. Ne perkeleet vaan liitelee yläpuolella kuin mitkäkin maan herrat. No, koirista nyt puhumattakaan.

Nämä KAIKKI tulivat vastaan tänään lenkillä. Kaikki. Mutta noh, sain paljon namipaloja aina kun hillitsin itseni...

- Peurasaaren suurruhtinas Tilli