Patu on nyt päälle 11-vuotias. Fyysiseltä kunnoltaan se on terve, joskin herkkä laihtumaan. Pissinkarkailua ei ole enää esiintynyt, sekä tyhjän mahan oksentelu loppui varmaan vuosi sitten? Kaihi on edennyt sen verran, ettei Patu enää näe paljoa. Rally-tokossa juoksee päin kylttejä eikä pysy asennossa seuruussa, eikä hämärässä näe ollenkaan. Hampaat on pysyneet kunnossa, mitä nyt hieman kellastuneet. Mutta sitä energiaa on edelleen, kuin pienessä kylässä. Uskoisin että asia tulee olemaan niin aivan loppuun asti.
Ruokavaliossa pitää olla tarkkana, sillä pienikin muutos aiheuttaa painonlaskua. Samalla kun yrittää hillitä Tillin ruoka-annosta, pitää roimalla kädellä lisätä Patun kuppiin tavaraa. Molemmat syö nykyisin kaksi kertaa päivässä, joten tyhjän mahan oksentelua ei tosiaan esiinny.
Patu kävi hakumetsässäkin loppusyksystä. Aloitin aikoinaan koiraharrastukseni Patun kanssa ja meidän ensimmäinen laji oli leikkimielinen rauniohaku. Nyt Patulla oli hyvin muistissa, mitä ollaan tekemässä, edellisestä kerrasta kun oli jo muutama vuosi. Patu haukkui innosta ennen lähetystä, syöksyi metsään, ja katosi sinne. Aloin jo miettimään, että nyt se sokia eksy. Mut mitä vielä, maalimies käveli metsästä turvallisesti Patun saattamana. Patulle ei tosiaan ole opetettu ilmaisua, vaan haku on sille enemmän piilosta.
Kävihän se Patu viimekesänä näyttelyssäkin. Perus EH sieltä tuli, se on Patun vakkari. Turkki oli huonossa kunnossa, tuo kun stressistä vetää sen hilseille ja pudottaa karvat.
Yksi laji olisi vielä Patulle mielessä. Nimittäin Nose Work. Eihän siinä silmiä tarvita...
