Kirjoitin joku aika sitten Patun kohtutulehduksesta, joka ei tosiaan parantunut millään. Viimeperjantaina veimme tytön sitten leikattavaksi Akuuttiin. Operointi meni hyvin, ja Patu on toipunut supernopeasti. Leikkaushaava ei ole toistaiseksi vaatinut muuta hoitoa kuin puhtaanapitämisen ja Patun ei tarvinnut kuin syödä kipulääkettä pari päivää. Paljon helpompi prosessi kuin Tillillä viimesyksynä kasvainleikkauksen jälkeen. Silloin piti syöttää antibiootit ja kipulääkkeet, leikkaushaava meinasi tulehtua, turposi ja mitä kaikkea.
Patu ei tosiaan ole edes yrittänyt nuolla haavaansa, mikä myöskin helpottaa asiaa. Ei tarvi olla kokoajan kyttäämässä tai laittaa tötteröä päähän. Suurin pelko leikkauksen aikana oli se, että herääkö se siitä enää. Tottakai sellainen pelko on, kun nukutukseen voi kuolla nuorempikin koira. Mutta onneksi kaikki meni hyvin.
Yllä Tillin hieno veneestä hyppy viime VEPE-treeneissä. Olen niin ylpeä minun pikku vesipelastajasta. :) Treenikaverit aivan innostui Tillin menosta ja suunnittelivat meitä jo SOVE-kokeeseen. :D Ehkä me ei olla ihan vielä valmiita.
TOKOn saralla ei ole tapahtunut mitään uutta, kotona ollaan välillä muisteltu liikkeitä ja lenkeillä lähinnä seuraamista ja perusasentoa. Meillä on vielä paljon töitä edessä jotta ollaan valmiita kohtaamaan kisoja. Ensin pitäisi saada se Tillin epävarmuus muita koiria kohtaan pois. Mut jos ois möllit täällä päin, niin mentäis. Jätettäs vaa paikkamakuu poies.
Mutta eipä tänne muuten sen kummempia kuulu. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti