Lajeja ja aina vain lisää lajeja

Heh, otsikko näyttää hauskalta, ulkomaalaisen silmissä varmaan vielä hauskemmalta.

Mutta asiaan. Me ollaan Tillin kanssa aloitettu nyt yhteensä neljä lajia; TOKO, VEPE, HAKU ja Rally-Toko. Kaikkia noita lajeja tullaan harrastamaan ja tullaan niissä myös kehittymään. No, minähän keksin kokoajan uusia lajikokeiluja. Nyt haluaisin päästä kokeilemaan Tillin kanssa jälkeä, erikoisjälkeä ja laviinihakua(etsitään lumen alle hautautuneita). Ja koska olen niin kinnostunut juurikin näistä pelastuslajeista, meillä olisi tavoitteena läpäistä käyttäytymiskoe, jotta päästäisiin kilpailemaan pelastushaussa ja pelastusraunioilla.

Eikä siinä vielä kaikki. Kun kiinnostaisi myös paimennuslajit(lammas- ja karjapaimennus sekä pallopaimennus) ja liikuntalajit kuten canicross ja agility. Agilityä ei vaan voida harrastaa koska Tillillä on pitkä, notko selkä joka ei varmasti tykkäisi agista. Tilliä ei myöskään ole luustokuvattu joten en ota riskiä.

Noh, nyt on kuitenkin keskityttävä rally-tokoon kun on koekin tulossa. Sitten katseet tähdätään touko-elokuuhun jolloin on virallisia rally-tokokisoja sekä ainakin kaksi tokokoetta johon haluan osallistua. Lisäksi starttaa taas VEPE-kausi! Ja syksyllä toivon mukaan jatketaan hakua.

Joten, hmm. Paljon olisi lajeja, mutta riittäneeköhän aika? :D

Rally-Tokotreenit 15.2.14

Kannattaa katsoa äänillä, niin tietää miksi mikäkin kyltti otettiin uudestaan. Yhdessä kohtaa Tilli säikähti toista koiraa eikä enää toiminut eteentuloissa kun vasta sitten kun ko. koiran omistaja tuli koiransa eteen seisomaan. Minun poika on vähän herkkis. :P

Mutta, toivotaan että Tilli työskentelee samalla innolla myös tulevassa kokeessa!

Rally-Tokotreenit 8.2.14

Ensimmäinen videopätkä meidän makkaran menosta. Treenattiin rataa pätkissä, koska Tillin keskittyminen oli aika rajallista, vire liian korkealla.

Treenejä ja uudenvuoden tavoitteita

Takana tämän illan rally-tokotreenit, ja nehän meni loistavasti! Rata suoritettiin hyvin, mitä nyt itse välillä sekosin kylteissä. Mutta, Tilli karkasi hajulle vain kerran eikä hihna tippunut kädestä kertaakaan. Eräskin liike meni nappiin pelkällä lykyllä, koska me ei oltu opeteltu sitä lainkaan. Kyseisessä liikkeessä käännytään takaisin menosuuntaan - ohjaaja kääntyy vasemmalta puolen ja koira oikealta, näin mennen ohjaajan takaa sivulle. Se oli kympin suoritus. En tajunnut edes sanoa koiralle mitään, näytin sormella vain että menepäs tuosta.
Omia liikkeitäni pitää treenata, koska teen liian suuria käännöksiä ja peruutan eteentulossa. Ja Tillin palkkauksessa pitää petrata, poika kun ottaa palkan aina vapautuksena. Kehu=nami=vapaa. Ja herranjumala sitä mun jännitystä kun me astellaan lähtöruutuun! Nytkin sydän pamppaili ihan hulluna, vaikka oltiin treenailtu ns. tehtäväalueilla jo jonkin aikaa. Niin ja käytösruudussa, missä koiran pitää istua tai maata paikallaan tietty aika - minä tunnun olevan malttamattomampi kuin koira... :'D Mutta, saatiin paljon kehuja. Varsinkin seuraamisessa ja kontaktissa. Ja oli ihan huippua saada kehuja ihmiseltä, jota ihailen harrastajana.
Lisäsin tuonne kisakalenteriin Rally-Tokokisoja. Aikomus olisi mennä ainakin Kemin kokeeseen elokuussa. Mutta treenaillaas eka ja aletaan sitten siirtämään käsipalkkausta etäpalkkaukseen. TOKO-kisoihinkin pitäisi jo ahterinsa viedä, maaliskuussa olisi Allan Aula tuomarina. Mutta vähän on epävarma olo, ollaanko me sittenkään ihan valmiita vielä. Mutta katsotaan!

Tässä kuussa olisi myös ollut TOKO-koe, mutta minulla on sinä päivänä koetoimitsijakurssi 1 Oulussa. Sitten olisi 30.3 Koetoimitsija 2 Rally-Toko ja kesäkuussa Koetoimitsija 2 Vesipelastus. Alkaa kalenteri mukavasti täyttymään rakkaimmasta harrastuksesta. Elokuussa olen taas myös sihteerinä Maksniemen vesipelastuskokeessa kahtena päivänä.

Vuoden 2014 tavoitteet:
- TOKO-kokeesta ALO1 tai jopa TK1 Tillin kanssa
- Rally-Tokokokeesta ALO1 tai jopa RTK1 Tillin kanssa
- Tillin rohkaisu uimaan oma-aloitteisesti, jotta veneelle vienti onnistuisi VEPE:ssä
- Patu ehkä näyttelyyn täytettyään 10 vuotta
- Metsähaun aloittaminen molempien koirien kanssa
- Rauniohaku-treenejä taas molempien kanssa
- Tilli BH-kokeeseen?
- Opiskelemaan pääsy Louen eläintenkouluttajapuolelle
- Ajokortti vuoden alussa ja loppuvuosi ilman kolareita. :D

PS. Päivittelin koirien esittelysivuja.

Nyt ralleillaan!

TOKO-kisoissa ei sitten käyty, koska Tilli jäi sairaslomalle vain paria päivää ennen kisoja. No, ei haittaa, meillä on vielä paljon opittavaa. Tammikuussa olis taas koe, mutta sinne ei päästä koska mulla alkaa koetoimitsijakurssi silloin. No mutta, onneksi on ohjatut treenit viikottain. Rally-Tokotreenit tosin, mutta on se melkein sama asia. :D Eli siis alettiin treenaamaan Rally-Tokoa marraskuussa ja osataan jo melkein kaikki alokasluokan kyltit. Patukin kävi yksissä treeneissä, voisi sen ottaa uudestaankin.

Kuitenkin. Kävin kannustamassa isääni ja martta-nöffiä sunnuntaina, heillä kun oli ensimmäinen Rally-tokokoe mölliluokassa. Jos olisin tiennyt mölliluokan olemassaolon, olisin ilmoittanut Tillinkin mukaan.. No, enskerralla sitten. Ellei jo maaliskussa oltaisi valmiita alokkaaseen.

Tammikuun puolella on myös TOKO-pulmapaja, mikä sopii meille täydellisesti. Meillä kun on kontaktissa korjattavaa silloin kun on hajuja ympärillä.

Tokoilua ja ihmisten etsintää raunioilla

TOKO-treenaus on mennyt mukavasti eteenpäin. Meillä on oma treenikalenteri, jonka mukaan mennään jotta kumpikaan meistä ei kyllästy mahdollisiin turhiin toistoihin. Edelleen on epävarmaa, miten kokeessa tulee menemään, mutta mitäpä sitä stressaamaan. Noin viikko ennen koetta käydään sitten koe kokonaisuudessaan läpi ja kattoo sitten miten on intoa. Ehkä eniten mulla pelottaa se paikkamakuu. Ei oikeastaan se, että Tilli karkais mun luo, vaan se että jos joku vierelläoleva koira karkaa Tillin luo. Siitä ei hyvä seuraa silloin. Jostain syystä Tilli on tulinen aina käskyn alla. Tuli tämä koettua kun oltiin kaverikoiran kanssa kentällä ja käskin Tillin istumaan ja odottamaan jotain, en muista mitä. No, kaverikoira ampasikin sitten siihen Tillin luo ja Tilli kävi suoraan kiinni. Tätä ongelmaa puidaan ja treenataan kyllä, mutta kattoo sitten millä mallilla ollaan kokeessa.

Patu on alkanut saada taas vähän painoa takaisin, hoikka se on vieläkin mutta ei laiha. Turkki alkaa kiiltää vanhaan malliin ja nivelravinteen ansiosta jäykkyyskin alkaa hälvetä. Patu venyttelee jo molempia takajalkojaan. :) Muuten mummun arkeen ei kuulu sen kummempaa kuin lenkkeilyä, leikkejä ja aktivointipelejä.

Käytiin Tillin kanssa ekoissa rauniohaku-treeneissä pari päivää sitten. Aloitettiin niin, että minä juoksin piiloon ja huutelin Tilliä matkalla. Piilopaikkaa Tilli ei kuitenkaan nähnyt. Olin tunnelin suulla kyyristelemässä kun Tilli juoksi salamana siitä ohi. Kutsuin sitä kerran ja sitten se tuli ujostellen tunnelin suulle hakemaan namia(tunnelit on nääs pelottavia). Toisella kerralla juoksin mättään taakse ja sieltä löytyi heti. Kun oli taas Tillin vuoro etsiä, oli maalimiehiä kaksi ja minä Tillillä ohjaajana. Ohjasin ensin metsästä etsimään ja sieltä se äijä löytyikin heti. Sitten vaan salamana toisen maalimiehen jäljille ja Tilli löysi jo ennen kuin ehdin nähdä minne se singahti. En tiedä, onko Tillillä ollut koskaan näin hauskaa. Ehdottomasti Tillin laji siis. :)

Seuraaviin treeneihin pääsee sitten supermummokin höseltämään. :D

Patu 9v + tokopulinaa ja haaveilua

Patu täytti yhdeksän reilu viikko sitten. Synttäripäivänään oli niin pirteä, että olisi voinut kuka vaan luulla pennuksi. Energiaa piisaa, ja toivon että sitä piisaa vielä useamman vuoden. Vanhuuden oireilta ei olla kuitenkaan täysin säästytty kun tytön nivelet ovat alkaneet jäykistyä. Ostin Fullolifen Joint care-öljyä pari päivää sitten, ja vaikuttaisi toimivan. Tänään Patu venytteli ainakin toista takajalkaansa(normaalisti ei venytellyt takapäätään ollenkaan). Patun silmät ovat myös muuttuneet sinertäviksi. Näkö niissä on vielä tallella, eikä kaihin merkkejä näy. Eli varmaan ihan normaalia ikääntyvän koiran silmänmuutoksia.
Steriloinnin jälkeen Patu on muutenkin ollut pirteämpi. Turkki on kamalassa kunnossa, kun päätti pudottaa karvat. Hilsettä on ihan kamalasti... Ruokapuolen pitäisi kuitenkin olla kunnossa, laskelmieni mukaan molemmat koirat saavat riittävästi välttämättömiä ravintoaineita ja rasvahappoja. Ja kun molemmilla on sama ruoka, mutta vaan Tillillä on turkki kunnossa. Joten Patulla taitaa johtua vaan tosta karvanlähdöstä ja ehkä hormonaalisista syistä. Se vaan on taas tätä kun mä stressaan kaikesta tommosesta.. :D

Tillin kanssa taas alotellaan kisauraa. Täyttelin tapahtumakalenterin täyteen TOKO-kokeita. Marraskuussa mennään Tornion kokeeseen. Lokakuussakin olis koe Oulussa, mutta en mä usko että mennään. Ehkä liian aikasta mennä Ouluun asti - osallistumismaksu ja matkat maksaisi liikaa, jos tuloksena tulis kakkonen tai huonompi. :D Tornioon päästään kuitenkin vaan osallistumismaksun hinnalla, joten huono tulos ei tule haittaamaan. Käytiin tänään koko koe läpi tossa meidän treenikentällä ja jäi vähän epävarma olo. Tilli kyllä totteli, mutta sataprosenttinen into puuttui. Ehkä pidetään huominen vapaata treeneistä ja katsotaan maanantaina uudestaan. Onneksi meillä on vielä kaksi kuukautta aikaa treenata. :)
Oon jo miettinyt että jos kävis niinki mukavasti, että saataisiin se ykköstulos, siirrytään avoimeen vain jos pistemäärä ylittää 180 pisteen. Jos taas ykköstulos tulee nippanappa, eli 160-179p, jäädään vielä alokkaaseen. Mutta meidän tavoite on kuitenkin se TK1, tuli se sitten marraskuussa tai ensvuoden puolella. Jos taas saadaan niukka ykköstulos ja rahaa riittää, mennään hakemaan TK1 Oulusta marraskuun lopussa. Hohhoh, jopas on haaveet. :D Realistinen odote on kuitenkin se ALO2-tulos.
On meillä Tillin kanssa toinenkin tavoite, nimittäin BH-koulutustunnus. Sitä lähdetään kokeilemaan varmaan joskus vuoden päästä. Kyseessä siis on käyttäytymiskoe, jossa testataan onko koira yhteiskuntakelpoinen. BH-tunnuksen saatuaan saa osallistua Palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin, joista haku ja jälki olisi meidän lajeja.

Että semmosta. :P